Se tuli meille kun Tea oli pieni, Tea valitsi sen itse. Ja nyt se on hävinnyt. Oon varma että se oli meillä vielä perjantaina päikkäreillä, mutta eilen sitä ei enää löytynyt. Onneksi olin ennalta fiksu aikanaan ja ostin kaks samanlaista, on nyt ainakin joku lohduke jossei alkuperäistä enää löydy. Harmittaa silti, alkuperäinen oli kuitenki se missä on tutut tuoksut, sitä on revitty, riepoteltu ja kuljetettu joka maailmankolkassa mukana missä on käyty, ja nyt sitä ei sitten ole. Toivotaan nyt sit että tuo varahauva kelpaa neidille..

Se meidän aarre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti