Synttärikohellus.

3v 30min




Äiti teki vähän kakkua.



Unikin yllätti lopulta. Oli siis hyvät bileet.


ONNEA RAKKAALLE 3-VUOTIAALLE!

Tukholmasta kotiutuneena

Lapset on ihan seis. Esikoinen sammahti ennätysaikaisin yöunille, pienimmäinen ihmettelee vielä sitterissä, saattaapa tuokin tosin sammahtaa pian.
Reissu oli ihana irtiotto, äiti ja isi sai pakahtua ylpeydestä kun huomenna 3v täyttävä prinsessa oli rohkea ja kävi halaamassa klovnit, pikkumyyt, muumimammat, ja peikot ihan ku vanha tekijä, ei puhettakaan että ois ujostellut!
Muutama kiva vaatelöytö tehtiin Stokiksesta Cubuksesta, ja Ada sai vihdoin oman unikaverin, teddykompaniet:n unirievun.




"Moi, mikä sinun nimi on, minä olen Tea"

Kohti Tukholmaa ja synttäreitä

Huomenna se päivä vihdoin on. Sitä on odottanu äiti ja varmaan vielä enemmän Tea. Pääsee pois täältä kotikuvioista, ei tartte miettiä siivoomista, ei ruoanlaittoa, eikä mitään muutakaa tylsää. Sitä on kaivannu koko porukka, rauhallista ja rentoa irtiottoa normaalista arjesta. Sää ei aio tosin meitä kovinkaan helliä, ainakin karttojen mukaan sadetta luvataan, mutta eipä kai se menoa hiljennä. Suunnitelmissa oli käydä Junibackenissa, saa nähdä mitä neiti tykkää. Muutama vaatekappalekin pitäis ehtiä shopata. Ehkäpä luvassa on reissun jälkeen sitten jonkinasteisia kuvaesitelmiä reissun kulusta :)

Takki talveksi Tealle, ja äidille ihana valokuvakehys

Kirpparilöydökset osa x

Syksyisen hupparin/takin metsästys joka on jatkunu jo hyvän tovin.
Nyt se sitten löytyi, ainakin nyt alkuun. Ehkä hieman poikamainen mutta just passeli meidän rämäpäälle :) Löytyipä myös mekko vähän kompensoimaan tyttömäisiä piirteitä, ja yhteensä köyhdyttiin hurjat 3e.

Elämän helpotus.

Se löytyi. Hauva siis. Hauva oli mennyt nukkumaan äidin vaatekaapin alahyllylle vaatteisiin kääriytyneenä, sieltä se löytyi odottamasta että joku tulisi sen hakemaan pois.. Helpottaa kummasti elämää ku lapselle joku todella tärkeä asia palauttaa normaalin päivärytmin.

The Hauva.

Se tuli meille kun Tea oli pieni, Tea valitsi sen itse. Ja nyt se on hävinnyt. Oon varma että se oli meillä vielä perjantaina päikkäreillä, mutta eilen sitä ei enää löytynyt. Onneksi olin ennalta fiksu aikanaan ja ostin kaks samanlaista, on nyt ainakin joku lohduke jossei alkuperäistä enää löydy. Harmittaa silti, alkuperäinen oli kuitenki se missä on tutut tuoksut, sitä on revitty, riepoteltu ja kuljetettu joka maailmankolkassa mukana missä on käyty, ja nyt sitä ei sitten ole. Toivotaan nyt sit että tuo varahauva kelpaa neidille..




Se meidän aarre.

Taidetta ja kalailmapalloja.

Ihmisiä oli enemmän kun laki sallii, hyi, ei enää ikinä. Hyvin sentään antoivat rattaille tilaa vaikka jurrispäissään öykkäröivätkin. Tea pääs aitiopaikalle, ison roskiksen päälle ja näki monta kalaa, mä koitin epätoivoisesti kameran kautta nähdä jotain mutta ei. Tässäpä ainoa otos.

Ranskalaista (?) taidetta





Neidin lätsäkin pääs käyttöön, oli hieman kuitenkin vilpoinen ilta.. :)

Jotkut päivät on parempia kuin toiset...

Eilen ja tänään on ollut vähän tällänen päivä.

Kirppistelyä taasen...

Alanpa epäilee että tää blogi alkaa pyörimään kirppistelyn ympärillä uhkaavasti.. Joten siispä ei varmaan vaikeeta arvata että tänäänkin vierailtiin Oliverilla. Tyttöjen mummi teki yllätyshyökkäyksen kylään vapaapäivän kunniaks, ja käytiin tutkimassa kirppiksen pöydät yhdessä.. Molemmille löytyi vaatetta, Tealle Lassien suprafill välikausihaalari (lantiosta alaspäin kuriskangasta), Adamsin farkkutakki tikkivuorella, Pipsapossu paita, ja Adalle useita bodeja :)





Lassie suprafill



Adams farkkutakki 104cm

Tyttöjen kanssa kirppistelyä

... Makoiltiin useampi päivä neitojen kanssa kipeänä ja vihdoinkin ku tauti voitettiin niin päätettii lähteä Oliverin kirppikselle, joka löytyy ihan meidän naapurista täältä Keravalta. Tarkoituksena oli löytää Tealla jotain vähän paksumpaa syksyhousua, ja pitkähihasia.. ja sehän natsas! Tea sai muutamat kivat housut, pitkähihasen ja hupparitunikan.
Adallekin tehtiin potkarilöytö ja vaaleenpunanen söpistelypipo.

Oliverin kirppis



Hupparitunika.



Uudet pöksyt Tellulle.

Aloittelua ja pohjustusta...

Tulinpa väittäneeksi joskus muinoin etten jaksa mitään blogeja kirjoitella, mutta toisin kävi.. Tuntuu että aikaa on liikaa vaikka talossa pyörii elokuun viimeinen päivä 3v täyttävä riiviötyttö, ja vähän vähemmän liikkuva pikkusisko, iältään 6vk. (Tämänkin tekstipätkän kirjottamiseen mennyt jo pari tuntia, ku aina tulee joku juttu pitää tehdä HETINYT)
Että se siitä liiasta ajasta :) Mutta jospa silti yritän ainakin päivitellä blogia aina vaan kun ehdin... Ehkä tää tästä lähtee rullaamaan jossain vaiheessa vähän luonnollisemmin!